Kim Leine: Ikuisuusvuonon profeetat

-

Kim Leineen kirja Ikuisuusvuonon profeetat kuuluu ihaniin, todella paksuihin kirjoihin. Tässä kirjassa on vaatimattomat 630 sivua!!

Takakannen esittely viekotti minut mukaansa, sillä kyseessä on ”riemukkaan raadollinen suurromaani sivistyksen pinnallisuudesta, hengen ja ruumiin rappiosta sekä menetetyistä unelmista siirtomaavallan Grönlannissa.” 

Pääosassa on Morten Falck, norjalaispappi, joka lähetetään Grönlantiin levittämään kristinuskoa pakanoiden keskuuteen. Eletään 1780-lukua.

Kirjan alussa vielä nuori ja elinvoimainen Morten Pedersen saapuu Kööpenhaminaan opiskelemaan teologiaa, isänsä toiveen velvoittamana. Opinnot jäävät vähän retuperälle, kun Kööpenhaminan öinen salattu elämä alkaa kietoa nuorta miestä pauloihinsa. Myös ruumiinavaukset kiehtovat. (Mortenia)

Kaikenlaisista sivupoluista huolimatta Morten Falck valmistuu papiksi ja lähtee pian kohti ensimmäistä työpaikkaansa vanhan valaanpyynissä käytetyn, mutta nyttemmin ”modernisoidun” laivan kyydissä. 

Nyt voitte kuvitella, millaisia laivoja oli 1700-luvun lopulla. 

Ja sitten voitte kuvitella sen, että nuori intomielinen pappi on päättänyt kuljettaa meriteitse lehmän Tanskasta Grönlantiin. 

Pelkästään tämä merimatka on jo lukemisen arvoinen, sillä se kertoo mielenkiintoisesti ihmisistä suljetussa yhteisössä, meren ja toisen ihmisen armoilla. (Lehmästä puhumattakaan.)

Kirjassa kerrotaan raadollisesti siitä, millaista elämä kaikkine hajuineen ja haluineen on 1780-luvulla ollut, ei ainoastaan Kööpenhaminassa vaan myös ja etenkin Grönlannissa, Sukkertoppenin siirtokunnassa ja Ikuisuusvuonolla. Suosittelen paksujen romaanien ystäville.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hurmeen makua

-
Kuva
”Näytät kuin joltain ala-arvoiselta lurjukselta ja kovanaamalta. Enkä minä voi koskaan kuvitella suutelevani ketään, joka maistuu tupakalta.” Karin on nykyaikaa elävä yläkoululainen, tai oletan ainakin niin, että hän on nykyajassa ja toisaalta yläkoulussa, sillä tekstissä on yllättäviä vihjeitä menneeseen aikaan. Esimerkiksi Karinia puhutellaan Karin-neidiksi ja hänen ystävällään on savukerasia. Siis ei tupakka-aski vaan savukerasia. Kuinka monta nykypäivän teiniä sinä tunnet, jolla on vaikkapa tällainen savukerasia? Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Kuvaaja Jaana Maijala. Modernista maailmanmenosta kertoo myös se, että yhteyttä pidetään ja treffeistä sovitaan tekstiviestillä. Mutta voih ja aah, kuka nykypäivänä kirjoittaa tällaisen viestin:  ”Me olemme täällä rannalla jo. Pyydän mitä vilpittömimmin anteeksi,  etten muistanut pitää sinua ajan tasalla.” Ihana, valloittava, tekstiä kahteen suuntaan vetävä, ajan ja paikan yhtenäisyyden hajottava tyyli! Mieleeni
Lue lisää

Kirjastotyön hyvät ja huonot puolet

-
  En ole enää palkkatöissä kirjastossa. Niinpä olen saanut kirjaston takaisin. Olen aina käynyt kirjastossa lainaamassa pinottain kirjoja. Nyt kun olin pitkän tovin ensin kirjastoapulainen, sitten kirjastovirkailija ja viimeiset vuodet kirjastonhoitaja, suhteeni kirjastoon oli ammatillinen. En tietenkään lopettanut lukemista missään vaiheessa. Olinhan aitiopaikalla mitä tulee uutuuksiin. Töihini kuului merkata (tai luetteloida kirjastotermein sanottuna) uutuuskirjoja kirjaston tietokantaan. Kaikki työpaikalleni tulevat aikuisten kaunokirjat kävivät minun käsieni läpi matkan pahvilaatikosta uutuushyllyyn. Vedin rohkeasti kermat päältä ja söin röyhkeästi kuormasta. Välillä vähän nolotti, kun puolet uutuuksista päätyi pinoon pöydälleni. Tästä johtuen uutuushylly on läpikotaisin tuttu. Osaan myös ulkoa kaikkien aikuisten kaunokirjojen hyllyjärjestyksen. Tarkoitan siis sitä, että olen pidellyt käsissäni melkeinpä joka ikistä kirjaa jossakin vaiheessa. Olen lainannut ja laittanut niitä t
Lue lisää

Hanaa, Kosonen!

-
Kuva
Jukka-Pekka Palviainen: Hanaa, Kosonen (2020) Jouduin aika pitkään näpelöimään uutuushyllyn kirjoja, että löysin mieleisen kohteen lukuhaasteen ensimmäiseen kohtaan: Vuonna 2020 julkaistu kirja. Valintaan vaikuttivat: – tuttu kirjailija (olen lukenut hänen kirjojaan, en tunne henkilökohtaisesti) – paksuus (tai siis ohuus) – mielenkiintoinen juonen kuvailu takakannessa – tykkään lukea ”poikien maailmasta” ja poikien näkökulmasta kirjoitettuja nuortenkirjoja Kirjassa siis päähenkilönä Kaapo, joka ostaa maailman hemaisevimmalta gimmalta, The Jannikalta, mopon. Kun Skyteam Monkey varastetaan kaupantekoiltana, on soppa valmis porisemaan hellalla juuri sopivan vauhdikkaasti. Kaapo on mukava, sanavalmis ja älykäs poika, johon oli miellyttävää tutustua. Siksi on erityisen ilahduttavaa, että kirja on sarjan ensimmäinen osa. Ja niin – kirja kuuluu ehdottomasti siihen vinkkausnippuun, johon kerätään täsmäkirjoja yläkouluikäisille pojille, jotka eivät lue, ja jo
Lue lisää