Odotushorisontti heiluu - S/S Urst - Kontakti

Tykkään Salla Simukan ja Siri Kolun kirjoista erittäin paljon. Olen lukenut ne kaikki, niin myös tämän uusimman, jonka he ovat kirjoittaneet yhdessä. Ajattelin, että ihanaa, mikä yllätys, todella upeaa ja jippii, kaksi lahjakasta naista ovat lyöneet tarinankertojan aivonsa yhteen ja tuottaneet tällä kertaa juonikuvioita aikuisempaan makuun. Takakannen nähtyäni hykertelin tyytyväisenä: Tämä on pakko lukea ja heti.

Takakannessa kirjasta kerrotaan seuraavanlaisesti: "Sähköistävä, vaaraa sykkivä trilleri kahdesta naisesta, joiden välinen yhteys on voimakas, väistämätön - ja tappava."

Etuliepeessä kerrotaan juonesta lisää:
"Ursa ja Stella ovat kasvaneet samassa perheessä, mutta eivät ole biologisia sisaruksia. Ursa adoptoitiin seitsemänvuotiaana, mutta hän jätti perheen kymmenen vuotta myöhemmin lähteäkseen maailmalle.
Kun tehtaanjohtajana työskennellyt isä kuolee, Ursa palaa yllättäen kotitaloon. Jälleennäkeminen Stellan kanssa saa pinnanalaiset jännitteet kipunoimaan.
Vähitellen sisarukset yhdistää kammottava epäilys: isä ei kuollut luonnollista kuolemaa."
Odotin siis trilleriä. Ei varsinaisesti dekkarigenreä, vaan ehkä jotakin psykologisen jännityksen tyylistä juonivetoista murhamysteerin selvittämistä. Sisarukset selvittävät isänsä murhaa. Sisaruksilla on vahva side, ja menneisyydessä on tapahtunut jotakin, jonka takia Ursa lähti ja joka liittyy todennäköisesti tähän isän kuolemaan.

Nyt jos on niin, että tykkää lukea kirjan siten, että lukee takakannen, jos sitäkään, ja antaa vaan tekstin viedä ja yllättää, kannattaa lopettaa tämän jutun lukeminen tähän, sillä seuraavaksi tulee juonipaljastuksia.


Mielestäni tämä kirja ei ole ensisijaisesti trilleri, vaan spefin ja reaalifantasian ihanaan maailmaan sijoittuva tarina. Siskoilla on totta tosiaan välillään yhteys, se on voimakas ja väistämätön sekä tappava, mutta se on myös yliluonnollinen ja, kuten asian voisi ilmaista, lihallinen. Naiset siis panevat toisiaan sen minkä ennättävät ja haluavat toisiaan kiihkeästi lopun aikaa. Isän murhan selvittäminen jää kirjasssa aika pienelle osalle. Jos siis tarttuu kirjaan sillä odotushorisontilla, että selvitetään murhamysteeriä johtolankojen ja epäiltyjen kuulustelujen avulla, saattaa pettyä. Pääosassa on Ursan ja Stellan maaginen rakkaus.

Lukijana sijoittaisin kirjan ehdottomasti spefiin ja YA-kirjoihin, siis nuorten aikuisten romaaneihin. Kirjastonhoitajana väijyin kirjan luettelointitiedoista asiasanoituksia. Kyllä, siellä se on: psykologinen jännityskirjallisuus. Kainosti on myös sanoitettu: kielletty rakkaus. Ihanasti: näkökulmatekniikka. Stella kertoo tarinaa omin sanoin, minun olisi pitänyt harjoitella välinpitämättömyyttä. Ursasta kerrotaan kauempaa, "Ursa etsii tuttuutta ja jalansijaa talosta, joka oli kymmenen vuotta hänen kotinsa ja joka ei kymmeneen vuoteen ole sitä enää ollut." Luvut ovat lyhyitä ja kieli kaunista, näkökulma vaihtuu tiuhaan. Siitä huolimatta tarinassa pysyy hyvin mukana ja teksti imee, nuorten naisten kiihko ja rakkaus välittyvät hyvin lukijalle.

Ihan pikkuisen minua ärsytti kirjan lopetus, sillä se huutaa niin selvästi jatkoa, että trilogiahan tästä on ilman muuta tulossa, aivan kuten takaliepeessä kerrotaankin. En malttaisi odottaa.












Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hurmeen makua

Kirjastotyön hyvät ja huonot puolet

Kesäklassikon kohtalo ja muuta höperehtimistä