Keski-kirjastojen lukuhaaste - huteja ja osumia


1920-luvulle sijoittuva (lasten)kirja

Odotellessani kohta numero ykkösen mahdollistavaa kirjaa (vuonna 2020 julkaistu kirja) en malttanut olla tarttumatta kakkoskohtaan, ja tietenkin lähti hevonen heti laukalle: Haalin itselleni neljä potentiaalista ehdokasta.

Neljän kirjan kannet.


Hylätyksi tulivat:

Justin Richards: Tikittävä painajainen, jossa Tohtori Who ja Rose ilmiintyvät aikakoneellaan 1920-luvun Lontooseen. Tämä jäi lukematta ihan vaan siksi, että se oli pinossa alimmaisena…

Ensimmäisenä pinossa ollut syrjäytettiin myös, se oli Margaret Eppin Sara ja salaperäinen tyttö. Tämä kirja kuuluu lapsuudestani tuttuun uskonnollisten kirjojen sarjaan, siinä syy hylkäykselle.


Taasko huti?

Seuraavaksi luin Helena Laineen kirjan Kuopan kylän kakarat, joka sijoittui takakannen mukaan ”siihen aikaan kun Atlantin valtameri ylitettiin lentokoneella ensimmäisen kerran”. Hyvä-hyvä! Charles Lindberghin lento oli 1927, joten käy hyvin – paitsi ettei käykään, sillä sivulle 70 päästyäni paljastetaan, että Lindbergh oli lentänyt (kissansa kanssa) Atlantin ylitse viisi vuotta sitten. Joten väärällä vuosikymmenellä ollaan.

Luin silti

Luin kirjan kuitenkin loppuun, oli se sen verran omalaatuinen satua ja rankkaa todellisuutta sekoitteleva tarina. Satumaisen jutusta teki lähinnä se, miten viisaita eläimet, Rakki, Katti, Kuttu ja Varis olivat pyöriessään Kuopan kylän kakaroiden kanssa kylänraitilla. Rankka todellisuus tuli esille köyhyydessä ja lasten rankaisemisessa ihan kaikesta antamalla remmillä selkään. En oikein tiedä vieläkään, miten suhtautuisin siihen, että tuosta 1930-luvulla ilmeisesti normaalista kasvatuskeinosta vielä 1981 kirjoitettiin tavanomaisena tapahtumana – joskin ironisesti ja huumorilla.

”Aikuiset, nuo vähän kummalliset olennot…”

Kirjassa koko kylä kasvattaa (eli kurittaa) lapsia. Aika hurjalta meno tuntuu, jos sitä alkaa verrata nykyaikaan. En oikein näe itseäni tai jotakin kirjaston asiakasta järjestämässä yleisiä pieksäjäisiä (s. 25) villisti kiljuen ja huutaen käyttäytyville lapsille, jotka leikin tuoksinnassa ajavat ja upottavat kirjaston lainarollaattorin lähimpään lampeen.

Kirjassa sellaiset järjestetään, kun lapset ajavat trillat polkupyörän ja tikkaiden kera järveen. Sen lisäksi he laittavat pystyyn teatteriesityksen, mutta käy niin, että Suutarin puolilahot saunalauteet painuvat kesken esityksen kasaan. Välittömät seuraukset ovat seuraavanlaiset:

”Prinsessalle oli käynyt kaikkein hulluimmin. Hän oli lauteiden sortuessa lentänyt puolittain ulos akkunasta. Siinä hän sätki itkien yläpuoli ulkona, alapuoli saunan sisällä. Tätä alapuolta Suutari jaloilleen selvittyään vetäisi muutaman kerran nahkaremmillä ja totesi: – Mikäli minä ymmärrän, sinä se olet tämän teatterin johtaja. Sen jälkeen hän auttoi prinsessan pinteestä ja tämä ajatteli huokaisten, kuinka pian katoaakaan maallinen kunnia.” (s. 17–18)
No joo.

Vaikutuksen teki Plikan ja muiden lasten kekseliäisyys ja mielikuvitusrikkaus, kun rekvisiittaa keksittiin täysin tyhjästä erilaisiin leikkeihin. Esimerkiksi kylän ainoa kakkuvuoka toimi prinsessan tiarana.

Sitten pinon viimeinen

Kun avasin Katri Valasta kertovan kirjan, heti ensimmäisellä sivulla ilokseni ilmoitettiin, että ”hänen seminaaripaikakseen lukuvuodeksi 1921–22 oli määrätty Heinola”. Vihdoinkin 1920-luvulla! Tämä kirja tuntui aihepiiriltään minulle heti sopivalta, sillä oli mielenkiintoista tutustua nuoreen runoilijaan, Katri Valaan.  

”Nuoruuden pitää elää, jumaliste, täyteläisesti, rikkaasti ja tuskallisesti, mutta elää”

Kirjassa Katri Vala eli Kati viettää opiskelijaelämää (Heinolassa) vuoden verran, valmistuu opettajaksi ja aloittaa työelämän. Siinä lyhykäisyydessään, mitä tapahtuu niin sanotun normielämän puitteissa.

Kuitenkin pääosassa on toisenlainen ulottuvuus, sillä jos näin voi sanoa, Kati Wadenströmistä ponnahtaa näkyviin kuuluisa, juhlittu, erikoinen, ristiriitainen, räiskyvä runoilija Katri Vala.

Kirja oli hyvä ja hyvin kirjoitettu, se oli mielenkiintoinen ainakin minulle, sillä luen myös kaikenlaisia runoja ihan vapaaehtoisesti.



Keski-kirjastojen lukuhaaste vuodelle 2020 – tarkoitus lukea kaikki kohdat läpi järjestyksessä & ainoastaan lasten-, nuorten- ja nuorten aikuisten kirjoja.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hurmeen makua

Kirjastotyön hyvät ja huonot puolet

Hanaa, Kosonen!